W A T E R F A L L S

bloblogblogiiiiiiblogiiiblogiblogiiblogiiiiblogiiiii

Erään suht railakkaan illan jälkeisenä päivänä otettiin porukalla auto alle ja ajeltiin viidakon keskelle vesiputouksille! Paikka oli pienen malesialaisen kylän kupeessa ja joku oli älynnyt pistää myös bisneksen pystyyn ja keräsi jokaiselta yhden ringgitin ”pääsymaksun”.

Siis kuinka freshiltä voi tuntua vesiputouksessa ja luonnon vedessä uiskentelu? Vähemmästäkin unohtuu pienet kohmelot. Kokeiltiin myös ”surffausta liukumäessä” mutta itse onnistuin vain saamaan mustelman ja naurattamaan kaikkia läsnäolijoita sillä ländäsin jollain aivan muulla kuin telemarkilla..

Kiivettiin aika lailla ylimmälle pisteelle asti (about miljoona porrasta) ja oli kyllä taas kaiken vaivan arvoista! Ihan hullua mutta niin siistiä, yksi siisteimmistä paikoista ikinä!

 

Mainokset

Island life

coconutbungalowIMG_4608IMG_4614IMG_4683IMG_4803IMG_4646IMG_4701IMG_4703IMG_4712IMG_4673IMG_4754IMG_4792IMG_4798IMG_4779IMG_4801IMG_4806IMG_4814IMG_4841IMG_4830IMG_4837IMG_4843IMG_4847IMG_4852

Kolme päivää paratiisisaarella.

Matkaan tarvittiin lentokone, yksi hotelliyö mantereella, taksi ja venematka. Ja ehdottomasti kaiken sen arvoista!

Perhentian oli aivan ihana. Perhentian koostuu kahdesta saaresta ja ne oli kätevästi nimetty ”Small island” ja ”Big island”. Meidän majoitus oli isolla saarella bungalowimaisessa mökissä.

Paikka on täynnä toinen toistaan ihanampia rantoja ja.. eksoottisia eläimiä. Törmäsin kolme kertaa liskoon, joka oli ennemminkin krokotiilin näköinen ja kokoinen. Ja joka kerta pelästyin niin pirusti!! Nähtiin myös miekkakala keskellä merta ja venetaksin ajajakin hätkähti isoa evää meren pinnan yläpuolella mutta huudahti hetken päästä, että ”no shark, no shark!”. Ei hätää siis.

Ihanien muistojen lisäksi saarelta tarttui mukaan hieman punakka iho.. En ole ehkä eläessäni ollut näin palanut! Asiaa ei myöskään varsinaisesti auttanut se, että lähdettiin vikana päivänä snorklaamaan.. Snorklaaminen oli kyllä siistiä, sekä halpaa! Neljän tunnin reissu maksoi yhdeltä hengeltä 40 ringittiä, elikkäs alle kymmenen euroa. Ei paha.

Pysähdyttiin neljässä eri paikassa ja yksi oli pahamaineinen ”shark point” saareke keskellä merta. Onneksi ei nähty haita mutta sitäkin kauniimpia koralleja!! Lisäksi uiskenneltiin jättiläismäisen merikilpikonnan kanssa, joka vaikutti suht rennolta kaverilta ihan vaan pohjassa lilluessaan.

Tykkäsin myös siitä vaihtelusta, että nähtiin suht paljon länsimaalaisia turisteja (saarella oli juuri sopiva määrä ihmisiä, ei liian tyhjää eikä liian täyttä) ja syötiin muutakin kuin nuudeleita ja paistettua riisiä. Malay food, oot ihan hyvää mutta kyllä kunnon pasta-annos maistui tälle pastaintoilijalle.

PS. Voiko olla tuoreempaa kookospähkinää, kuin suoraan puusta poimittu? Tilasin kookoksen ja tarjoilija kiipesi samantien palmuun apinatekniikalla (=ilman mitään tikapuita tai muita välineitä). Tuloksena yksi suht hämmentynyt mutta tyytyväinen turisti kookosdrinkki kädessä.

Kaikin puolin onnistunut reissu!!

S’pore

singapore cityVarpaathaukotushotellilunchindia temple2sänkydrinkkipalmhappyrantaarantacityviidakosPancakesjunglesingaporeesingaporeindia templesporedösäächinahahapeiliChinatownhostelli2hostelli

Singapore – kaupunki, joka hämmensi suuruudellaan! Siis mulle jäi Singaporesta mielikuva kaupunkina, joka on niin iso ettei keskustaa edes ole.

Asioita, joista tykkäsin Singaporessa:

– siisteys

– modernius

– meren läheisyys

– kaupunki + ranta-yhdistelmä

– modernien pilvenpiirtäjien ja söpöjen, värikkäiden talokortteleiden yhdistelmä

– helppo suunnistaa (kadut kulkevat suoraan… krhm, toisin kun Kuala Lumpurissa)

– länsimaalainen ruoka

Lensin Singaporeen perjantaiaamuna ja matka lähti käyntiin kevyesti pommiin nukkumisella, ajan kanssa kilpaa juoksemisella ja lähestulkoon lennolta myöhästymisellä. Sen siitä saa kun buukkaa itselleen aamulennon, ”herää” 5.38 ja yrittää uberkuskien temppuilun lisäksi ehtiä ensin lentokenttäjunaan ja sitten lennolle. Elämä lyheni varmaan ainakin kahdella viikolla mutta pääsin kuin pääsinkin lentokentälle ajoissa!

Kun laskeuduin Singaporeen, ihailin silmän kantamattomiin jatkuvaa näkymää toinen toistaan korkeammista pilvenpiirtäjistä ja kaupungin edustalla lilluvista laivoista. Vain käsimatkatavaralla matkustaessa pääsin nopeasti kentältä ulos ja hyppäsin bussiin (VIRHE).

Halusin oikeastaan mennä junaan mutta opasteet eivät juurikaan opastaneet, joten päädyin bussilaiturille. Aikataulusta en ymmärtänyt juurikaan mitään, netti ei oikeastaan toiminut ja hotellin osoitekaan ei ollut ylhäällä. Niin sitä pitää kuulkaa! Hyppäsin bussiin, joka ehkä oli menossa oikeaan suuntaan, yritin ostaa lippua, seteli ei kelvannut kuskille ja pienehkön kielimuurikeskustelun jälkeen päädyin istumaan ilman lippua. Hetken päästä kuski vaihtui, tämä edellinen kaivoi mulle omia kolikoitaan, ostin lipun ja sain riekaleen, joka esitti bussilippua. Kuljettajan mukaan ihan toimiva lippu.

Jossain vaiheessa aloin tuskastua, kun en nähnyt pysäkkien nimiä, enkä kyllä tiennyt oikeaakaan mutta liian pitkältä matkalta se tuntui silti. Hyppäsin ylös ja päädyin Victorias Secretin eteen. Täydellistä! Sinne olinkin kaivannut sitten Miamin reissun. Matkalaukkua raahaten ja räjähtäneen näköisenä ilman meikkiä päätin myös tutustua viereiseen suht hienohkoon kauppakeskukseen, jonne näin jälkikäteen voisin todeta meneväni suunnilleen iltapuvussa.

Viikonlopun suosikkikohteeni oli ehdottomasti Sentosa island, joka yllätti mut aivan täysin. Saari täynnä ohjelmaa vaikka viikoksi, ihania rantoja, elämää ja herkullisen näköisiä ravintoloita. Olin todennäköisesti aivan lämpöhalvauksen partaalla kävellessäni saarelle ja siellä viidakon läpi (opasteiden opastuskelvottomuuden takia……) köysiradalle. Köysirata oli aika ylihinnoiteltu juttu mutta siitä huolimatta ihan siisti kokemus! Mentiin viidakon yläpuolella, nähtiin maisemia meren yllä ja laskeuduttiin pienelle saarelle. Rannalla kävellessä hiekka oli niin kuumaa, että oli aivan pakko juosta!

Rannalla törmäsin myös suomalaisiin, kun otin Beach clubilta itselleni aurinkotuolin (… ja drinkin.. ja salaatin..). Siinä ne makoili viereisillä tuoleilla ja puhui Antti Holman ihosyövästä ja jostain Heinolassa eronneesta pariskunnasta. Mietin pitkään sanonko jotakin mutta tyydyin vaan vilauttamaan Remeksen pokkaria, josko he olisivat avanneet keskustelun.

Viikonloppu on tosi lyhyt aika etenkin ulkomaanmatkalle mutta kyllähän siinäkin ehtii. Nautin (melkeinpä kyllästymiseen asti tosin) jälleen kerran yksin matkustamisesta, sillä päikkärien venyminenkään ei haittaa ketään muuta kuin ehkä itseäni. Tämän viikonlopun jälkeen totesin kyllä, että seuraavan reissun teen jonkun kanssa, sillä onhan asioita kuitenkin kiva jakaa! Silloin niistä saa enemmän irti.

Hämmentävää Singaporessa oli hintataso. Siis onko kalliimpaa paikkaa enää olemassakaan? Tiesin, ettei se nyt mikään edullisin matkustuskohde ole mutta olin kuitenkin jokseenkin järkyttynyt etenkin Malesian jälkeen..

Reissu tiivistettynä yhteen lauseeseen: käymisen arvoinen paikka ja paljon jäi vielä koettavaa ja nähtävää! Ehdottomasti joskus uudelleen!

Monkey business @ Batu Caves

portaatstatuekalliomonkey businessmeitsivaloapinamonkeyruokasöpöystemppeli

Mietin jonkin aikaa lähdenkö käymään Batu Cavessilla KL:n kupeessa, koska moni oli puhunut ettei se ole niin ihmeellinen paikka. Kun kuulin, että italialainen harkkari on lähdössä sinne, lyöttäydyin heti messiin, koska ajattelin että muuten jää varmaan käymättä. Ja se ehdottomasti kannatti!

Oltiin Tommason kanssa ihan vaikuttuneita koko paikasta ja oltaisiin voitu seurata apinoiden touhuja vaikka koko päivä. Niin suloisia! Eikä yhtään aggressiivisia — olin valmistautunut suojelemaan mun laukkua ja muita tavaroita oikein henkeni uhalla mutta ihan turhaan. Varastelua enemmän kiinnosti ilmeisesti naisten hameiden helmat, joita oli erityisen kiva nykiä ja muutenkin halailla jalkoja. Vielä kerran, niin söpöjä!!

Ja sitten toi lämpötila. Siis en ole varmaan saunassakaan koskaan hikoillut noin paljon kun tuolla. Herranjumala!! 200-300 askelman jälkeen olo oli lievästi sanottuna nääntynyt ja luolan kostean freesi ilma oli jotain aivan ihanaa siinä hetkessä.

5/6 reissu!

Spessuvieraita Kuala Lumpurissa

blogiimg_3748img_3739img_3750img_3753img_3751img_3755img_3768img_3771img_3774img_3773img_3785img_3787img_3794img_3800img_3815img_3824img_3826img_3829img_3837img_3850img_3848

Sain ihania vieraita viime viikon perjantaina, kun äiti ja isi lensi tänne hiihtolomailemaan! Sain töistäkin sopivasti pari vapaapäivää ja vietettiin pitkää viikonloppua Kuala Lumpurissa. ”Pitkien” vapaiden jälkeen oli HIEMAN nihkeää palata töihin ja nytkin odottelen jo innolla ensi viikonloppua niin päästään taas yhdessä lomailemaan.

Saatiin muuten viime sunnuntaina kutsu malesialaisiin häihin – nämä olikin mulle jo toiset paikalliset häät! Olin innoissani äitin ja isin puolesta, sillä olihan tuo nyt ihan hieno eksoottinen kokemus (meille suomalaisille)! Suomalaiset tavat istuu kuitenkin suht tiukassa, kun isikin samalla tavalla hämmentyneen nihkeästi suhtautui hääkutsuun täysin tuntemattomalta ihmiseltä.

Työkaverini Zalikha järjesti jopa meidän porukan hääparin siunaustilaisuuteen, jossa hääparin käsille ripoteltiin ruohoa ja roiskittiin vesipisaroita onnea tuomaan. Meidät kutsuttiin hääparin eteen nimeltä ja kuuluttaja piti hetken jos toisenkin taukoa ennen äidin kaksiosaista ääkkösillä varustettua sukunimeä..

Viikonloppu piti sisällään myös hotellin poolilla hengailua, lukemista, shoppailua, manikyyreja, hierontaa, ihania näköaloja, drinkkejä 57. kerroksessa ja hyvää ruokaa. Ei kai mikään ihme, että odotan jo ensi viikonloppua??

 

Kiinalaistemppelissä

blogi_21blogi_20blogi_18blogi_17blogi_15blogi_11

Vietin viikonloppua Kuala Lumpurissa ja makoilin väsyneenä hotellin sängyssä. Olin lukenut, että KL:ssa on muutamia kiinalaistemppeleitä ja yksi näyttikin googlailun perusteella todella hyvältä. Enpä muuten arvannut, että haukkoisin hämmästyksestä henkeä paikalle päästyäni!

Tilasin uberin (joka on muuten naurettavan halpa täällä) ja kuski sanoi heti ensimmäiseksi, että temppeli on kyllä juuri mennyt kiinni kun kello oli jo yli seitsemän illalla. Huokasin ja päätin että no ajetaan sinne kuitenkin niin nään edes ulkopuolelta onko paikka käymisen arvoinen vai ei.

Lähestyttiin temppeliä ja kuskikin ihmetteli kovaa ruuhkaa. Temppeli oli kuin olikin auki ja olin paikalla täydelliseen aikaan auringon laskiessa KL:n skylinen taa! Harvinaisen hyvää herkkua tälle auringonlaskubongarille. Ja mikä tuuri, että temppeli oli sittenkin auki!

blogi_14blogi_12blogi_10blogi_16blogi_19img_1349

Paikalla oli paljon kiinalaisia ja olin taas varmaan ainut länsimaalaisen näköinen. Kiinalaisten väenpaljous ja temppelin myöhäinen aukioloaika liittyi varmasti mihinkäs muuhun kuin kiinalaiseen uuteen vuoteen mutta en varsinaisesti tiedä mikä merkitys tuolla kyseisellä päivällä oli.

Temppeli oli aivan uskomaton! Se oli kolmessa/neljässä kerroksessa ja koristeltu ihanan värikkäästi. Ylhäällä oleva tasanne oli varmaan yksi makeimmista paikoista, joissa olen käynyt kaikkien punaisten lamppujen, suitsukkeiden ja kiinalaisten haamujenkarkotusrituaalien ansiosta. Mikä paikka ja mikä fiilis!!

17/161 päivää Malesiassa

blogi_1blogi_3

Kun ajatus ulkomaille työharjoitteluun lähdöstä tuli mieleeni muutama vuosi sitten, en todellakaan tiennyt lähteväni Malesiaan. Haaveilun, toiveiden ja lopullisen päätöksen jälkeen olin kuitenkin ostamassa lentolippuja Kuala Lumpuriin, Malesiaan. Maahan (ja mantereelle), jossa en koskaan ollut käynyt, enkä paljoa tiennytkään.

Tiedostin riskit ja pelkäsin monessakin käänteessä, että harjoittelupaikkaani ei olemassakaan, saati sitten yritystä ja majoitustani. Pelkäsin, että kaikki on suurta huijausta ja niinhän sen on oltava. Kuitenkin heti maahan päästyäni kaikki sujui niin hyvin, että luotin rohkeasti siihen, että kaikki myös menee hyvin.

blogi_2blogiiiiblogi_7blogi_6

Alusta asti oon saanut hurjasti apua toiselta esimieheltäni Ellieltä. Ellie on malesialainen, eli paikallinen ja puhuu paikallista kieltä, joten esimerkiksi yli 25 tunnin matkustamisen jälkeen vuokrasopimusta tehdessä tästä oli suuuuri apu.

Ensimmäisenä aamuna totesin, että jaaha, majoitukseni ei ehkä ole ihan sitä mitä kuvista ymmärsin. Edellisenä iltana oli pimeää ja sateista ja matkustamisen jälkeen halusin mennä suht koht heti nukkumaan, enkä juurikaan ajatellut muuta. Ensimmäisen viikon jälkeen päätin, että muutan kyseiseltä asuinalueelta pois. Alue on rapistunut ja varmasti joskus ollut oikein moderni ja hehkeä asuinalue. Joskus. Tällä hetkellä siitä ei juurikaan huolehdita.

Hyvä esimerkkinä toimii allasalue. Uima-altaan portaat olivat käytännössä irti, kun menin uimaan ja ajattelin, että todennäköisesti molskahdan veteen hetken päästä hyvinkin näyttävästi! Alue on kaiken kaikkiaan hyvin rähjäinen ja tällä hetkellä oon käynyt katsomassa ehkä kuutta huonetta. Kaikki näistä olivat enemmän ja vähemmän hirveitä. Yksi suosikki mulla sentään on mielessä ja mahdollisesti ensi viikolla olisi sitten muutto edessä!

blogi_9blogi_10blogi_12blogi_14

Hirveiden huoneiden ykköspaikalle kiilasi kuitenkin yksi tällä viikolla nähty huone, joka kuvien mukaan oli itse täydellisyys mutta todellisuudessa jotain.. aivan muuta. Asunnon jokaisessa huoneessa oli kuollut torakka. Mulle tarkoitetussa huoneessa oli myös torakka, näyttävästi keskellä lattiaa. Välittäjä yritti myös piilotella sitä, mutta päätyikin potkaisemaan torakan suoraan muhun päin (!!). Olin jossain määrin järkyttynyt, kun asunnosta poistuin.

Tällä hetkellä olenkin vaihtanut taktiikkaa ja tyydyn katselemaan eniten jalkoihini mun asuinalueella liikkuessa. Poissa silmistä poissa mielestä!!

blogi_24blogi_26blogi_25blogi_4blogi_27blogi_22img_1194blogi_28

Lukuunottamatta siis tätä asuntohässäkkää, KAIKKI muu on sujunut aivan loistavasti! Työpaikka sijaitsee MaGIC-nimisessä open officessa. MaGIC tulee sanoista Malesian Global Innovation Center ja yrityksen on ”perustanut”/ollut launchaamassa kukas muukaan kuin itse Obama. Open office on musta aivan loistava, enkä olis uskonut, että voisin tykätä tästä toimintamallista näin paljon! Meidän toimistossa on monia eri kansallisuuksia ja kaikki yritykset ovat start uppeja. Aina saa apua kun sitä kysyy ja välillä on kunkin maan järjestämää ohjelmaa. Tällä viikolla juhlittiin mm. kiinalaista uutta vuotta (jonka juhliminen ei muuten lopu ilmeisesti koskaan).

17 päivän aikana oon ehtinyt saamaan uusia kavereita, (aivan ihania sellaisia!), vieraillut niin yksissä häissä kuin hautajaisissakin (okei muistotilaisuus, joka ei sitä muistuttanut kyllä missään määrin), viettänyt kaksi viikonloppua Kuala Lumpurissa, käynyt korkeissa Sky Bareissa ja ihaillut näkymiä 57. kerroksesta, kironnut typeriä pistorasioita, sairastanut ehkä denguekuumeen, käynyt aivan uskomattomassa kiinalaistemppelissä, ajellut halvalla uberilla ympäri kaupunkia ja nauttinut joka päivä joko arabialaista, malesialaista, kiinalaista ja thaimaalaista ruokaa.

Moni on kysynyt onko mulla jo koti-ikävä, niin oon joka kerta vastannut nopeasti EI!! Suomessa on nyt ymmärtääkseni kovat pakkaset ja täällä lämpötila huitelee n. +50 astetta korkeemmalla. Lämpötiloista viis mutta mä viihdyn täällä todella hyvin. Jo nyt tuntuu siltä, että viisi kuukautta tulee kulumaan aivan liian nopeasti (enkä ehkä halua tulla kotiin tältä seikkailulta)!